Ensimmäiset työpäivät Newarkin koulussa.

 Ensimmäisenä aamuna lähdin hyvissä ajoin töihin, kun jännitin miten bussit ovat aikataulussa ja kauanko kestää vielä bussipysäkiltä löytää itse työpaikka. Mutta bussi olikin hyvin aikataulussa ja koulu oli ihan pysäkin lähellä. Newarkin kansainvälinen koulu sijaitsee Sliemassa. Tosi kivan näköistä seutua sekin.

Esittelyiden ja paperihommien jälkeen minut ohjattiin luokkaan, jossa on 6-8 vuotiaita oppilaita. Heidät on sijoitettu luokkaan osittain myös Englannin kielen taidon perusteella. Opetuskielenä koulussa on siis vain Englanti. Joku lapsi on voinut putkahtaa Maltalle vaikka vanhemman työn takia yhtäkkiä, osaamatta sanaakaan Englantia. Luokalla on minun lisäkseni myös Saksalainen opiskelija ja hänen kanssaan toimimme opettajan avustajina. Ensimmäinen päivä meni meininkiä ihmeteltäessä ja kouluun tutustuessa. Eksyin ensimmäisen päivän aikana vain kaksi kertaa koulurakennuksessa. 


Työpaikan edessä seiskan aikaan aamulla.



Luokkahuone on aika pieni kooltaan ja oppilasmäärältään.



Toisena työpäivänä lähdimmekin heti aamusta kolmen luokan kanssa metsäretkelle. Jokainen luokka lähti matkaan omalla minibussillaan. Ajoimme noin 20 minuuttia ja saavuimme johonkin lintupuiston tapaiseen paikkaan, jossa oli metsäpolkuja. Retkeen kuului puiston oma ohjaaja ja me opettajat ja harjoittelijat saimme seurata ohjelmaa vierestä. Retkeen kuului kaikenlaisia luontoon liittyviä tehtäviä  ja leikkejä. Maltalla ei juurikaan olen varsinaista luontoa tai metsiä lähellä, niin kuin meillä Suomessa jokainen lapsi on ollut metsässä ja leikkii ulkona. Retkellä huomasi hyvin "kaupunkilasten" käyttäytymisessä luontoon tottumattomuuden. Esimerkiksi ohjaaja pyysi lapsia istumaan maahan piirin, niin osa ei olisi millään istunut, kun vaatteet voisivat likaantua ja ikään kuin varoivat hiekkaa ja muita luonnossa olevia asioita.

Lapsilla on aina mukana oma eväsrasia, koska kouluruokailua ei ole. Ja niin nytkin eväät syötiin retkellä. Iltapäivällä lähdettiin takaisin busseilla koululle ja vielä oli yksi taidetunti jäljellä.



Mielenkiintoista on ollut tähän asti. Jännä seurata koulusysteemiä ja vertailla Suomalaisiin tapoihin. Oppilaiden koulupäivä on noin kuusi tuntia ja kerran päivässä luokka pääsee 10-15 minuutiksi aidatulle, todella pienelle sisäpihalle juoksemaan ja purkamaan energiaa. Muu aika ollaan luokassa opetuksessa ja aine vaihtuu lennosta. Lounas syödään omalla pulpetilla. Kulttuurista riippuu, mitä lapsella on eväänä. Minun luokallani on oppilaita ainakin Ranskasta, Ukrainasta, Unkarista, Espanjasta, Etelä-Koreasta ja Venäjältä. Opettaja on Espanjalainen. Ja kaikki luulevat minua Ruotsalaiseksi ;) Yksikään lapsi ei tiennyt missä Suomi sijaitsee.







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikonlopun viettoa ja uusi työviikko.

Kuva
 Perjantaina töiden jälkeen jäin Sliemaan syömään ja viinille. Valitsin kivan paikan rannalta, että voin katsella merelle. Olen nyt melkein tehnytkin niin, että jään töiden jälkeen kiertelemään ja tutkimaan Slieman kaupunginosaa, kun kerran ajan bussilla sinne aamulla töihin. Kiertelen sen minkä jaksaa ja sitten hyppään seuraavaan bussiin ja ajelen kämpille St. Juliansiin. Tuo kiertely vaan tuppaa käymään pahasti lompakon päälle. Ostospaikkoja on todella runsaasti. Kauppoja kauppojen perään! Myös ravintoloita ja kahviloita on runsaasti. Perjantaina tunsin olevani sen verran voimissani, että käpöttelin tutustumaan, käsittääkseni Maltan isoimpaan ostoskeskukseen, The Point! Siellä oli todella runsaasti ihania ennen näkemättömiä vaatekauppoja. Sieltä tulikin ostettua kaikenlaista. Pakko mennä vielä uudestaan. Hyvä ruoka, perempi mieli. The Point - ostoskeskus Oli mukavampi aloittaa uusi työviikko, kun oli jo viikko pohjalla ja kuviot oli alkanut hahmottumaan. Työtä helpottaa paljon, k...
Lue lisää

Reissu Cominon saarelle

Kuva
 Viikonloppuna päätimme lähteä päivän mittaiselle reissulle Cominon saarelle. Se on pienempi saari Maltan ja Gozon välissä. Saari itsessään on asumaton ilmeisesti yhtä perhettä lukuun ottamatta, mutta varsinaista asutusta ei siis ole. Saari on karu ja paikoin vaikea kulkuinen. Pienten lasten kanssa en lähtisi edes yrittämään sinne. Siellä ei varsinaisia teitä ole ja joka paikassa suuria pudotuksia. Mitään kaiteita tai muuta vastaavaa ei ole. Cominolla vetää puoleensa turkoosina hohtava Blue Lagoon. Ja niin täällä, kuin muuallakin maailmassa kaikki kaunis pilataan ylikuormitetulla turismilla. Meidän laivan lopulta myöhässä saapuneena oli koko lahti jo täynnä laivoja. Varsinainen rannan hiekkainen osuus oli tosi pieni ja niin täynnä, että sinne ei ollut mitään asiaa. Todella jyrkkä kalliokin oli aivan täynnä ja sinne mekin tungimme itsemme istumaan ja katselemaan väen paljoutta. Hetken siinä istuttuamme, päätimme ostaa rantakojusta vähän evästä ja lähteä patikoimaan väljemmille vesil...
Lue lisää